Aina ei mene niin kuin suunnittelee. Viime viikot ovat olleet kiireisiä. Hyvällä tavalla kiireisiä, onneksi. Saan viimeinkin tehdä sellaista työtä, joka on ominta minua. Työtä, jota varten olen tietämättäni kerännyt tietoa koko elämäni ajan ja jossa olen hyvä. Oman jouluverkkokaupan pyörittäminen on ollut kaikkea sitä, mitä olen työltä toivonut ja enemmänkin. Olen aidosti onnellinen työssäni, viimeinkin. Mutta. Aina tulee se joku mutta. Kaikki muut jouluaskareet ovatkin sitten jääneet työn jalkoihin. Olen kokenut siitä huonoa omatuntoa, koska en nyt ole riittävän hyvä jouluihminen. Meidän koti ei todellakaan näytä samalta kuin muiden jouluttajien kodit somessa. Meillä on iso kasa joulukoristelaatikoita olohuoneessa odottamassa purkamista. Meillä ei ole siivottu aikoihin tai leivottu joulua varten yhtään. Peitto, jota virkkaan joululahjaksi ei varmasti valmistu täksi jouluksi. En ole katsonut yhtäkään jouluelokuvaa enkä avannut yhtäkään joulukirjaa. Joululehdetkin lojuvat olohuoneen pöydällä avaamattomina. 

Eilen päätin tehdä ryhtiliikkeen, leipoa kakun ja tehdä siitä kivan blogijutun. Lopetin työt hyvissä ajoin jo kello 18 (entisessä elämässäni en olisi ikinä halunnut tehdä töitä noin pitkään), etsin keittokirjan ja päätin tehdä perinteisen tiikerikakun After Eight twistillä. Jossain vaiheessa huomasin, että nyt ei mene niin kuin Strömsössä. Taikina oli liian paksua ja tönkköä, sitä oli vähän ja kakkuvuoka liian iso. Aloin mielessäni toivomaan, että ”tule hyvä kakku”. Siinä vaiheessa kun lastasin taikinoita vuokaan, toive oli muuttunut ja päässäni soi ”älä tule paha kakku”.  Taikina täytti hädin tuskin kolmanneksen vuoasta ja puolessavälissä paistoa oli selvää, ettei tule juuri tuon enempää täyttämäänkään.

Ei tullut sitä kivaa blogijuttua kauniilla kuvilla. Ensimmäistä kakkupalaa leikatessaan aviomieheni kysyi vielä varmuuden vuoksi, että etkö aio kuvata tätä. Kävin räpsäisemässä yhden kuvan ja sen näette tekstin yläpuolella. Vaikka kakku ei ole bloggauskelpoinen eikä varsinkaan joulupöytäkelpoinen, on se kaikesta huolimatta syömäkelpoinen. Matala se on ja koostumus tosi tiivistä, mutta kyllä siihen hampaat pystyy ja se toden totta maistuu tiikerikakun ja After Eightin yhdistelmältä.

Vaikka joululehdet, blogit ja some on täynnä mitä hienompia joulureseptejä, ei kaikkea tarvitse tehdä itse. Ei jouluttajan, eikä epäjouluttajan. Joulu tulee joka tapauksessa ja tunnelman saa luotua hyvin pienillä asioilla. Ei siihen tarvita seitsemää sorttia itse tehtyjä leivonnaisia eikä porkkana- ja lanttulaatikkoa, joiden juurekset on kasvatettu itse. Jokainen tekee sen mitä jaksaa ja haluaa ja loput voi ostaa kaupasta, myyjäisistä, leipomosta tai naapurin Tuulalta. Ja olen ihan varma, ettei sillä naapurin Tuulallakaan aina kakku onnistu. Aika monta yritystä ja erehdystä hänkin on varmasti saanut kokea ennen kuin se täydellinen taatelikakku on (melkein) joka kerta täydellinen.

Joulutunnelman saa tehtyä hyvin pienillä asioilla ja pienellä budjetilla. Joulumusiikkia tulee jouluradiosta ihan ilmaiseksi, kynttilät luovat tunnelman sotkuiseenkin olohuoneeseen ja joululeivonnaisia ja -ruokia riittää pienempikin määrä.

Meille tulee tänä vuonna jouluksi vieraita ja taitaapa joulupukkikin käydä pitkästä aikaa. Toivottavasti korona ei sotke suunnitelmia. Vaikka eilinen kakku oli pannukakku, tiedän jo nyt, että haluan kokeilla vielä monta uutta reseptiä ennen joulua ja jos mikään niistä ei onnistu, turvaudun luottoresepteihini, jotka onnistuvat (melkein) aina. Viimeisenä varasuunnitelmana on ostaa kaikki valmiina ilman huonoa omatuntoa.

Jos joku vielä haluaa kokeilla eilistä kakkuyritelmääni, niin tässä tulee resepti: tavallinen tiikerikakku, jonka suklaataikinan sekaan on lisätty jääkaappikylmänä paloiteltua After Eight -suklaata.

Ihaninta on joulu!

Joulunodotusterveisin Teija

ps. Joulureki Shopissa on tänään Singles’ Day -tarjouksena täytettävät joulukalenterit, makramee-tuotteet ja joulukortit -11% normaalihinnoista. Alennushinnat on valmiiksi laskettu tuotteiden kohdalle. https://shop.joulureki.fi